Valon juhla loi krathong (kirjoitetaan myös loy kratong) on Thaimaan tunnetuimpia juhlia. Mutta siinä missä tunnetuin thaimaalainen juhla songkran on hauska ja riehakas, on loi krathong seesteinen ja rauhallinen.
Loy kratongilla kunnioitetaan veden jumalatarta Mää Khongkhania laskemalla vesiväylille kanaviin, lampiin ja jokiin tuikkuja kellumaan. Tuikut vievät mennessään vuoden aikana kertyneen kaunan ja synnit. Krathongeilla myös lepytellään veden jumalatarta ja pyydellään anteeksi vesien saastuttamista.
Paha vaan, että kovin usein tuikut tehdään luontoon hajoamattomista keinomateriaaleista kuten styroksista – eli se siitä kauniista luonnonsuojeluaatteesta. Suosi itse perinteisistä luonnonmateriaaleista kuten banaanipuusta ja lootuskukasta tehtyjä tuikkuja.
Loi Kratongia vietetään ympäri Thaimaata, mutta juhlapaikka kannattaa valita huolella, jos haluaa saada valonjuhlasta kaiken irti – varsin monessa paikassa juhla kun on nopeasti vietetty; mennään veden äärelle, ostetaan tuikku, lasketaan se vesille ja mennään syömään.
Tunnettavuudestaan huolimatta kyseessä ei siis ole välttämättä erityisen ikimuistoinen juhla – paitsi Chiang Maissa, Sukhothaissa ja Ayutthayassa.
Koska loi krathongia vietetään?
Loi krathongia vietetään Thaimaassa kuukalenterin kahdennentoista kuun täydenkuun päivänä, mikä osuu yleensä marraskuulle.
Missä loi krathongia vietetään?
Valon juhlaa vietetään kaikkialla Thaimaassa, ja sitä pääseekin seuraamaan jokaisessa lomakohteessa. Tunnelmallisimmillaan loi krathong on Sukhothain ja Ayutthayan temppelinraunioilla, joilla järjestetään juhlan kunniaksi komeita kulttuuriesityksiä.
Molemmat kohteet ovat suosittuja paikkoja juhlan seuraamiseen, joten majoitus kannattaa varata ajoissa.
Paras paikka loy kratongin viettoon on kuitenkin Chiang Mai, jossa loi krathongiin yhdistyy toinenkin juhla, Mai Yi Peng. Jälkimmäisessä ilmaan lasketaan tuhansia paperilyhtyjä. Näky on unohtumaton. Vuonna 2013 suurta lyhtyjen taivaalle lähettämisseremoniaa vietetään Mae Jo -yliopistolla päivää ennen varsinaista Loi kratongia eli jo 16.11. Vapaa pääsy. Tapahtuma alkaa jo päivällä, mutta lyhdyt lasketaan taivaalle illalla puoli seitsemän aikaan.
Festivaalien ajaksi koko Chiang Mai muuttuu taikasaduksi.
Huonoimpia paikkoja loi kratongin viettämiseen on Bangkok, jossa väentungokset helposti pilaavat juhlatunnelman. Jos kuitenkin olet silloin kaupungissa, ovat suurimmat juhlallisuudet Chao Phraya -joen varrella, jossa hyviä paikkoja juhlan seuraamiseen ovat joen rannalla olevat luksushotellit.
Juuret hindulaisuudessa
Vaikka loi krathongia vietetäänkin Thaimaassa, ei kyseessä ole buddhalainen vaan alkuperältään hindulainen juhla. Juhlan juurien sanotaan tulevan intialaisten brahmaanien dipawali-juhlasta, joka Thaimaassa tunnetaan paremmin nimellä diwali.
Brahmalaisuuden sekoittumisessa buddhalaisuuteen ei itse asiassa ole Thaimaassa mitenkään poikkeuksellista. Uskonnot ovat eläneet Thaimaassa rinnakkain vuosisatoja: Thaimaan kansalliseepos Ramakien on mukailtu intialaisesta Ramayana-eepoksesta, ja kun Thaimaan hallitsijat olivat vielä arvoltaan jumalkuninkaita, saivat he valtansa nimenomaan hindulaisilta jumalilta – Thaimaan kuninkaiden arvonimikin on ammennettu hindulaiselta Rama-jumalailta, yhdeltä Vishnun ruumiillistumista.
Thaimaan hovissa on edelleenkin töissä brahmiini-pappeja hoitamassa hovin elämään liittyviä hindulaisia seremonioita.
Thaimaan Lucia-neito
Loi kratong -juhlan syntyyn liittyy thaimaalainen tarina. Thaimaan alueella kerrotaan eläneen 700 vuotta sitten, kuningas Phra Ruangin aikaan, viisas brahmalainen tietäjä, jolla oli kuvankaunis tytär Noppamas. Kyläläisten tarinat tytön kauneudesta ja viisaudesta levisivät lopulta kuninkaan tietoon, joka pyysi tietäjältä tyttären kättä.
Tietäjä suostui, ja häitä vietettiin. Noppamas pysyi kuitenkin uskollisena brahmalaisuudelle, ja vuoden kääntyessä loppuaan kohden alkoi Noppamas valmistella salassa omia uskonnollisia menojaan.
Brahmaanisen uskonnon mukaan vuoden lopussa ihmisten piti valmistaa lahjoja veden hallitsijalle pyytääkseen anteeksi syntejään. Tätä varten Noppamas valmisti kasvinlehdistä pienen veneen, krathongin (loi tarkoittaa puolestaan kellumista). Veneen kyytiin hän laittoi betel-pähkinää, riisiä ja tuoksuvia kukkasia. Keskelle krathongia hän kaiversi hedelmistä kauniin asetelman. Viimeisen silauksen antoivat pieni paperinen päivänvarjo, suitsukkeet ja pienet liput.
Brahmalaisen juhlapäivän koittaessa Noppamas laski kratonginsa vesille.
Normaalin aasialaisen tarinankerronnan mukaan tarina olisi kääntynyt tässä vaiheessa tragediaksi. Kuningas olisi suuttunut teosta ja määrännyt vaimolleen kaamean rangaistuksen.
Vaan tässäpä tarinassa ei käynytkään niin, vaan kansa ja kuningas ihastuivat pienen lehtiveneen kauneudesta. Lehtipaatin nähtyään kuningas nousi seisomaan koko kansan nähden ja julisti:
”Kaikille temppeleille ja pagodille, kaikille Buddhalle pyhitetyille paikoille, Buddhan pyhäinjäännöksille, missä tahansa ne ovatkin, ja Buddhan jalanjäljille minä uhraan tämän krathongin sisältöineen. Ja mitä tahansa meriittiä teostani ansaitsenkin, se ei tulkoon minun osakseni, vaan saman viisauden lähteen, jolle kaunis kuningattareni Noppamas on krathongin valmistanut.”
Kuningas määräsi, että siitä lähtien täytyi maassa juhlia vuosittain kauniin Noppamasin juhlaa. Juhlalle hän määräsi nimeksi Loy krathong.
Nykyisin eri puolilla Thaimaata järjestetäänkin loi krathongin yhteydessä missikilpailuita, joissa etsitään Noppamasin veroista kaunotarta – eräänlaista Thaimaan Lucia-neitoa.
